Suuri osa puheterapia-asiakkaista on lapsia. Heidän kohdallaan puheterapiaan ohjautumisen prosessi alkaa, kun kotona, neuvolassa, varhaiskasvatuksessa tai koulussa herää huoli puheen, kielen tai kommunikaation kehityksestä. Nämä tahot voivat päätyä ohjaamaan lapsen perusterveydenhuollon tutkimuksiin. Tutkimuksissa puheterapeutti ja psykologi voivat tehdä normitettuja testejä kielellisen ja muun kognitiivisen suoriutumisen mittaamiseksi. Lääkäri voi antaa diagnoosin, tai jatkoa voidaan suunnitella myös ilman tarkkaa diagnoosia.

Perusterveydenhuollon arvioinnin jälkeen lasta arvioineet ammattilaiset, huoltajat ja varhaiskasvatuksen tai koulun ammattilaiset neuvottelevat jatkosta. Mahdollisia toimenpiteitä ovat kuntoutuksen ja tukitoimien suunnitteleminen ja aloittaminen, tilanteen seuraaminen, tai erikoissairaanhoidon jatkotutkimuksiin ohjaaminen.

Erikoissairaanhoidossa tutkimuksia voivat tehdä foniatri ja lastenneurologi, jotka ovat erikoislääkäreitä. Lisäksi tutkimuksiin voivat osallistua neuropsykologi, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, kuulontutkija, sosiaalityöntekijä, kuntoutusohjaaja ja erityisopettaja sekä erityislastentarhaopettaja. Joskus voidaan tehdä etiologisia tutkimuksia, kuten kromosomi- ja aineenvaihduntatutkimuksia kehitysviivettä aiheuttavien sairauksien poissulkemiseksi. Erikoissairaanhoidon tutkimusten päätteeksi lapselle annetaan diagnoosi sekä laaditaan kuntoutussuunnitelma, jonka perusteella Kela voi korvata hyväksymältään palveluntuottajalta hankittavan puheterapian vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena.

Kuntoutussuunnitelmassa kuntoutuja ja ammattilainen määrittelevät yhdessä kuntoutuksen tavoitteet. Hyvät tavoitteet ovat kuntoutujan oman elämän kannalta merkityksellisiä. Tavoitteiden tulee olla myös tarpeeksi tarkkaan määriteltyjä, selkeitä, realistisia, mitattavia ja aikataulutettavia. Niiden avulla arvioidaan lopuksi kuntoutuksen onnistumista.

Puheterapeuttisen arvion, ohjauksen ja puheterapian hankkiminen on mahdollista myös suoraan yksityiseltä palveluntuottajalta.

Aikuisilla yleisimpiä puheterapiaan hakeutumisen syitä ovat aivoverenkiertohäiriöistä ja aivovammoista johtuvat puheen häiriöt, nielemisvaikeudet, etenevät neurologiset sairaudet, sekä äänihäiriöt.  Myös aikuisen hoitopolku alkaa yleensä julkisen terveydenhuollon arviolla, ja myös aikuinen voi saada päätöksen vaativasta lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Puheterapiaan on mahdollista tulla myös itse maksavana asiakkaana, ja joissain tapauksissa, kuten esimerkiksi puhetyöläisen taloudellisempien äänenkäyttötapojen opettelussa, muutama käynti ja kotiharjoittelu voivat riittää.